torstai 14. joulukuuta 2017

Silmät rähmässä etälääkärille

Viime sunnuntaina oli nähtävissä, että yhdellä lapsellamme oli selvästi kiusallinen ja helposti tarttuva silmätulehdus. Näin jo mielessäni koko perheen punaisine tihrusilmineen. Nyt pitäisi toimia äkkiä.

Koska läheinen terveyskeskus oli kiinni, piti katsoa lähintä yksityistä lääkäriasemaa. Kun päivän aikana oli menoja yllin kyllin, tuntui turhauttavalta pakata kaikki lapset kyytiin ja lähteä varta vasten lääkärin vastaanotolle tai päivystykseen pelkän silmätulehduksen takia.

Ehdimme varata jo yhdelle lääkärille ajan, kun hokasin, että mites nämä virtuaali- ja chattilääkärit toimivat. Puoliso kaivoi nopeasti Mehiläisen etälääkärin verkkosivut. Latasimme sovelluksen ja kirjauduimme palveluun pankkitunnusten avulla. Chattiyhteys avautui ja puoliso selitti lapsen tilanteen viestissä sekä lähetti pari kuvaa. Pian lääkäri vastasi ystävällisesti ja kysyi tarkentavan kysymyksen siitä, kuinka vaikealta silmätulehdus vaikuttaa. Lääkäri vastasi, että jos vaiva pahenee, kannattaa tulla vastaanotolle. Lopuksi lääkäri laittoi apteekkiin sähköisen reseptin.

Kyllä tällainen lääkärikäynti muuttaa tietysti käsitystä lääkärintyöstä. Ei ollut enää vastassa valkotakkista lääkäriä vastaanottohuoneessaan. Pääasia oli, että homma toimi hyvin, säästi meidän kulkemisia ja nyt on lapsen silmäkin kunnossa.

Silmätulehdus tuli helposti kuntoon etälääkärissä.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

maanantai 4. joulukuuta 2017

Minne munii STEA-kana avustusmunan?

Viime perjantaina (1.12.) STEA julkaisi vuodelle 2018 tarkoitetut sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustukset. Avustuksia oli jaossa 342 miljoonaa euroa ja hakemuksia tuli yli 2400 kappaletta. 

Reilusti yli 1000 järjestössä odotettiin varmasti avustuspäätöksiä jännittyneinä. Ja kun päätös tuli, oli joko ilon tai harmituksen aihetta.

Avustuksissa on kyse siitä, pääseekö järjestö kehittämään systemaattisesti ja ammattimaisesti omalle kohderyhmälleen tarkoitettua toimintaa tai palvelua. Kyse on myös työpaikoista ja monen kohdalla myös työn jatkumisesta. Ei siis ihme, että avustuksen saamisella on iso merkitys vaikkapa järjestöjen vetäjille. Niin paljon ja monta asiaa on siitä kiinni, tuleeko avustusta tai ei.

On selvää, että monen monta hyvää hankeideaa jäi ensi vuonna ilman avustusta. Ehkä kyse on siitä, että juuri tänä vuonna STEAn painotukset eivät osuneet yhteen hankehakemuksen kanssa tai ehkä hakijajärjestön muodolliset kriteerit eivät täyttyneet.

Olen ollut auttamassa järjestöjä RAY:n ja nykyisen STEAn hankehakemusten tekemisessä. Yhtenä tärkeänä asiana on tietenkin muistaa nuo hakukriteerit ja niiden painotukset enkä yhtään epäile sitä, ettei niitä muistettaisi. Tärkeää on, miten oma hakemus sopii STEAN painotuksiin.

Tärkeää on muistaa hankehakemuksen tietopohja. Järjestöillä ja niiden jäsenillä on paljon tietoa asiakas- tai kohderyhmän tarpeista. Sitä tietoa kannattaa arvostaa, käyttää ja kerätä systemaattisesti ylös jatkuvasti eikä pelkästään keväällä, kun hakemusten tekeminen on ajankohtaista. Tietoa kannattaa kerätä haastattelemalla kohderyhmän jäseniä ja perehtyä myös tutkimusten ja selvitysten kautta ilmiötä koskevaan tietoon.

Hankehakemuksen tekeminen kannattaa aloittaa ajoissa, vaikka arki onkin kiireinen. Hankeidean kehittelylle kannattaa varata yhteistä aikaa, koska loppujen lopuksi hankeidea pitää pystyä esittämään tiiviissä muodossa. Monesti sanoman tiivistäminen onnistuu parhaiten vasta silloin, kun asiaa on riittävästi mietitty.

Ja jos oma rahoitushakemus ei mene läpi, kannattaa käydä läpi mikä ei hakemuksessa onnistunut. Aina voi jollakin lailla jatkaa oman kohderyhmän auttamista ja kerätä myös näin lisää tietoa ja ymmärrystä asiasta seuraavaa hankkeiden hakukierrosta varten. Ehkäpä STEA-kana on silloin innokkaampi munimaan euroja juuri teidän järjestöllenne.

Minne munii STEA-kana avustusmunan?

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

tiistai 28. marraskuuta 2017

Muistatko vielä korvalappustereot?

Olen välillä hieman huvittuneena itsekseni nauranut sille innostukselle, jolla esimerkiksi Ikean tuloon omalle seudulle on suhtauduttu. Ainakin Vaasaan ja Raaheen on toivottu Ikeaa niin paljon, että sen puolesta on kerätty nimiä adressiin. Nimien kerääminen osoittaa vahvaa kiintymystä kauppaa kohtaan.

Mutta, mutta. Eipä muuten meikäläistä naurattanut yhtään, kun huomasin oman Spotify-liittymäni menneen pankin vaihdon yhteydessä jumiin, kun en ollut maksanut vajaan kympin kuukausimaksua. Jotenkin maksupalvelu ei toiminut enkä saanut heti syötettyä uusia maksutietoja Spotifyihin. Kyllä minua ainakin hiukan ahdisti. Sehän kertoo vahvasta suhteesta palvelua kohtaan. Tämä katko osoitti ainakin sen, että ko. musiikkipalvelu on minulle mieleinen ja että musiikki näyttelee arjessani tärkeää roolia.

Muutenkin Spotify on uskomattoman hyvä palvelu ja on suoranainen ihme, että se on onnistunut lyömään itsensä läpi musiikkibisneksessä. Nykytilanne on iso muutos aikoihin, jolloin kuuntelin korvalappustereoilla kasetteja ja myöhemmin cd-levyjä. Välillä loppuivat patterit ja välillä oli väärät musiikit mukana. Nyt on isot levykokoelmat kätevästi kännykän kautta saavutettavissa, eikä kasetteja tai levyjä tarvitse kuljettaa mukana. 

Onneksi vihdoin ja viimein palvelu otti luottokortin tiedot vastaan ja nyt rokki taas soi ja elämä maistuu ;-).

Musiikkipalvelu Spotifyn logo.

Ps. Käyhän tykkäämässä juttua Palveluksessanne-blogin Facebook-sivulla. Maksan marraskuun ajan jokaisesta tykkäyksestä vähintään 50 senttiä Palveluksessanne-blogin Pelastakaa miehet -syöpäkampanjaan. http://oma.syopasaatio.fi/pelastamiehet/5-7176

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/ Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

tiistai 21. marraskuuta 2017

Treffeille metrosta

Viime lauantaina (18.11.2017) avautui pitkän odotuksen jälkeen länsimetro. Se on iso asia pääkaupunkiseudulle ja tietysti Espoolle. Itse asiassa se on niin iso asia, että sitä on edes vaikea ymmärtää. Se tulee ohjaamaan ihmisten arkea, liike-elämän ratkaisuja ja rakentamista monin tavoin.

Minäkin lähdin perheen kanssa heti avajaispäivänä tätä odotettua ihmettä katsomaan. Oli kiva nähdä, että metroreitin avautumista juhlittiin sille kuuluvin riitein. Jotkut ihmiset olivat pukeutuneet oransseihin vaatteisiin. Jonkun rintamerkissä luki teksti "Minä uskon länsimetroon". Iloinen ja ihmettelevä tunnelma oli vallannut ihmiset. Osa matkustajista hyppäsi metrosta pois jokaisella uudella upealla asemalla ikään kuin ottaen uutta tilaa ja samalla metroa haltuun. Me ajoimme suoraan Tapiolaan, jossa vaihdoimme Matinkylään menevään metroon.

Parikymmentä vuotta metroa käyttäneenä kokemukseni on, että  metro on nopea, täsmällinen, yksinkertainen ja varma menopeli. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta metrossa matkustaminen on myös turvallista.

Olen kokenut metrossa monenlaista yhteyttä kanssamatkustajien kanssa. Muiden ihmisten läsnäolo on kohottanut mielialaakin. Ja olenpa nuorempana poikamiehenä käynyt laskujeni mukaan ainakin kolmen eri ihmisen kanssa treffeillä, tavattuani heidät metrossa. Tätä ei varmastikaan tapahdu, jos köröttelee autolla tai polkee pyörällä töihin. :-)

Länsimetro avautui 18.11.2017. Tunnelmaa Matinkylässä.

JK 
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

torstai 16. marraskuuta 2017

Pop Up -rokotuksia Liikuntamyllyssä

Viime viikon tiistaina sattui iloinen yllätys mennessäni Myllypurossa sijaitsevaan Liikuntamyllyyn treeneihin. Huomasin nimittäin sattumalta käytävän varrella influenssarokotuspisteen. 

Kello oli jo lähellä kuutta, rokotuspiste oli sulkeutumassa eikä jonoja enää ollut. Koska tiesin kuuluvani riskiryhmään läheisteni kautta, kävelin sisään, vedin hihan ylös ja sain piikin käteeni. Sitten kävelin ulos ja jatkoin matkaani treeneihin.

Pitkän päivän tehneitä rokottojia nauratti, kun kerroin, että tämähän on varsinainen Pop Up -rokotuspaikka. Veikkaan, että olin päivän iloisin asiakas. Samalla minun seuraavan päivän aikataulustani poistui erillinen rokotuksessa käynti.

Helsingin Sanomissa olikin 9.11.2017 juttua, että tänä vuonna influenssarokotukset olikin keskitetty neljään paikkaan. Lehtijutussa jotkut haastateltavat kritisoivat, että he olisivat mieluummin käyneet omalla terveysasemallaan rokotuksessa. 

Minusta tuollaiset rokotukset on hyvä viedä sinne missä ihmiset muutenkin liikkuvat, mutta ehkä rokotuksia olisi hyvä antaa myös terveyskeskuksissa. Onneksi näin on tehty tänäkin vuonna. Hyvä rokotuskokeilu, joka kannattaa arvioida huolella.

Pop Up -rokotuspaikat rules.

16.11.2017 tekstiin lisätty lause: Onneksi näin on tehty tänäkin vuonna.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

tiistai 7. marraskuuta 2017

Vientiä maahan, jossa on pian enemmän asukkaita kuin USA:ssa

Eräs nigerialainen ystäväni on kertonut, kuinka monet hänen Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneet maamiehensä ovat lähteneet pois Suomesta, esimerkiksi Englantiin, koska Suomesta ei ole löytynyt koulutusta vastaavaa työtä.

Olen jäänyt miettimään, miten tätä aivovuotoa voitaisiin estää. Varmasti monessa yrityksessä on edelleen kynnystä palkata vieraan kulttuuritaustan omaavia. 

Yhtenä syynä voi olla myös se, että Suomessa ei vielä oikeasti ymmärretä Afrikan taloudellisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Nigeria ei ole mikään pieni maa. Väestöennusteiden mukaan se tulee ohittamaan asukkaiden määrässä Yhdysvallat vuonna 2050. Silloin siellä on noin 391 miljoonaa asukasta (US Census Bureau). Nyt Nigeriassa on lähes 191 miljoonaa asukasta (lue lisää täältä). Eiköhän sieltäkin voisi saada vientituloja Suomeen. Toisaalta moni suomalainen tuote ja palvelu voisivat edistää koulutus- ja elintasoa sekä hyvinvointia Nigeriassa.

Jos Afrikka liiketoiminnan mahdollisuutena kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä vaikkapa Tekesin Beam - Business with Impact -ohjelmaan. Ja tietoa saa varmasti myös niiltä afrikkalaisilta, jotka asuvat Suomessa.

Vastaavaa osaamisen hyödyntämistä ja vientimahdollisuuksia olen miettinyt Intiasta ja sitä käsittelevä blogiteksti on Osaajia miljardimarkkinoille.




JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Arvostaako nobelisti sinnikkyyttä

Vaikka nobelisti on fiksu, joskus hänen kanssaan voi olla eri mieltä.

En ole sama mieltä siitä, että nobelisti Bengt Holmströmin mielestä yhdeksännellä kerralla lukemaan oikeustiedettä päässyttä opiskelijaa ei kannattaisi ihailla. Hänen  mielestään noin monta vuotta opiskelemaan yrittäminen on kansantalouden näkökulmasta turhaa. (HS 26.9.2017). Holmström mietti, että minkälainen juristi tulee henkilöstä, jolta vie noin kauan päästä opiskelemaan.

Kyseenalaistaa toki sopi, ja kansantalous on yksi hyvä näkökulma aiheeseen.  Nobelistin kannattaisi kuitenkin olla kyseenalaistamisessaan varovainen, jos hän ei tiedä millainen on hakijan tausta ja mitä muuta hän on tänä aikana tehnyt.  Siitäkään ei voi olla varma, millainen juristi tästä hakijasta tulee. Voi tulla huono, hyvä tai ihan "huippu". Toki paljon riippuu siitä, miten ja kuka  menestyksen lopulta arvottaa ja milloin. Alkuun menestystä arvioi oppilaitos, sitten työnantaja, myöhemmin asiakkaat, verottaja, kansantalous ja jossain vaiheessa ehkä lapset.

Jokainen toki miettii omassa elämässään tavoitteitaan ja yrittämisiään henkilökohtaisesti. Olen itse mieltynyt filosofi Frank Martelan suhdelo-käsitteeseen. Sen mukaan jokainen meistä syntyy, kasvaa ja kehittyy suhteessa toisiin ihmisiin. Näissä suhteissa syntyy käsitys omista kyvyistä ja kiinnostuksen kohteista.

Ainakin nuorella ihmisellä suhdelo vaikuttaa myös siihen, millaiseen ammattiin hän haluaa ja mihin hakee opiskelemaan. Yksinkertaistettuna suhdelo vaikuttaa siihen, hakeutuuko nuori opiskelemaan ammattikouluun tai lukioon ja jatkaako hän vaikkapa korkeakouluopintoihin. Luonnolliselta ja itsestäänselvältä vaikuttava valinta onkin syntynyt suhdelon, taipumusten ja lahjakkuuden pohjalta.

Esimerkiksi kirurgi  tarvitsee hyviä käsityötaitoja. Monestakohan ammattikoulussa käsi- ja silmätyöskentelyltään taitavasta nuoresta voisi tulla myös hyvä kirurgi, jos suhdelo olisi ohjannut heitä lääkäriopintoihin.

Tuntematta sen tarkemmin tuon alussa kuvatun oikeustiedettä lukemaan päässeen opiskelijan taustoja, voi hän olla tulevaisuudessa jollekin lapselle tai nuorelle se suhdelo, joka auttaa elämässä eteenpäin. Ehkä hänen lähipiirissään on joku henkilö, joka on ollut oikikseen hakijalle sisukkuutta rakentava suhdelo. 


Sisukkuutta tarvitaan.
  
JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi